Keskiviikkona Ukon tullessa töistä lähettiin heti metsälle. Kitta oli ensin vuorossa ja minä jäin Mamman kanssa kotiin, mutta arvelin että minun vuoro tulee pian, siksi en edes itkenyt.

Vuoro vaihtui muutaman tunnin jälkeen, kun ukko totesi että Kitta oli ajanut hienosti pari tuntia, niin sitten minä pääsin näyttämään kynteni. Matkalla maastoon yhtäkkiä Ukko pysähtyi ja sanoi silmät kii ja kuono umpeen. Tälläinen siellä sitten oli ollut...

Kovasta yrityksestä  huolimatta minä en löytänyt mitään, mutta Ukko ei missään vaiheessa sanonut että silmät saa avata. Kuonokin oli sitten tukossa. Hyvänä passityttönä olin mättäällä ja seurasin pari tuntia kun Ukko kuntoili. Olisi pitänyt sille tämä tutka laittaa.

Perjantaina olimme taas metällä Kun Minna, Mikko ja Nooa tulivat mukaan.

Kitta löysi jäniksen ja sitä me kaikki ajoimme kovasti, mutta taisi minulla olla vielä nokka tukossa, kun se tuntui vasta aukeavan kun majan katosta alkoi makkaran hajua leijailla....

Metsästysterveisin: Leni 'nami nami' Liukkonen

PS: Lauantai aamuna oltiin Ukon kanssa aivan kaksistaan koko aamu metsällä, kun Kitta ja Mamma jäivät unille, niin kyllähän sieltä se jänis löytyi ja ajoin kuulemma oikein hienosti. Tyhmä jänis juoksi asfalttitielle ja Ukko huusi minut pois, luulin että sillä oli oikeaa asiaa, mutta jos olisin tiennyt että turhia huuteli, olisin jatkanut. Taas se pilasi minun ajon.